Suomi rakentamassa puolijohdeteollisuuden osaamisen tulevaisuutta
Miksi puolijohdeteollisuuden osaaminen on ajankohtaista nyt
Puolijohdeteollisuus kasvaa nopeasti, ja kilpailu osaajista kiristyy. Tampereella järjestetty työpaja kokosi yhteen yritykset ja asiantuntijat etsimään ratkaisuja osaajapulaan. Keskiöön nousivat koulutuksen kehittäminen, kansainvälinen rekrytointi ja tiiviimpi yhteistyö.
Viime viikolla International House Tampere järjesti ensimmäistä kertaa Building Our Future Semiconductor Talents -työpajan. Puolijohdeteollisuus kasvaa nopeasti ja sen rooli globaalissa teknologisessa kehityksessä vahvistuu jatkuvasti. Tähän tarpeeseen vastaten kuutoskaupungit yhdistivät voimansa keskeisten alan toimijoiden kanssa ja kokosivat yhteen yrityksiä eri puolilta Suomea. Tavoitteena oli jakaa näkemyksiä siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Näkemykset auttavat julkisia toimijoita kehittämään palveluita ja tukimuotoja, jotka vastaavat paremmin alan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Näkemyksiä puolijohdeteollisuuden ja -ekosysteemin asiantuntijoilta
Tilaisuuden avasi Petri Räsänen, Senior Director Business Tampereelta. Hän korosti Tampereen asemaa Euroopan johtavana puolijohde- ja siruinnovaatioiden keskuksena. Hän esitteli myös Siruja Tampereelta -ohjelman, joka edistää useita strategisia tavoitteita, joista yksi keskeisimmistä on osaamisen kehittäminen.
Pasi Pylväs, FiCCC – Finnish Chips Competence Centren johtaja, kuvasi Suomen tilannetta vahvaksi. Suomella on selkeä kansallinen suunta, vahvoja yrityksiä ja toimiva ekosysteemi. Hän painotti eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamista ja totesi, että puolijohdeosaamisen kehittäminen on strateginen painopiste sekä Suomessa että Euroopassa. Tavoitteeseen päästään vain tiiviillä yhteistyöllä julkisten toimijoiden ja yritysten välillä. Hän kannusti yrityksiä viestimään osaamistarpeistaan, tekemään yhteistyötä opiskelijoiden kanssa jo varhaisessa vaiheessa ja osallistumaan aktiivisesti tulevaisuuden rakentamiseen.
Hanna Riski, Senior Advisor Work in Finlandista, esitteli Find Your Superposition -kampanjan, joka auttaa suomalaisia yrityksiä tavoittamaan kansainvälisiä huippuosaajia. Yritykset voivat saada näkyvyyttä kampanjasivustolla avoimien työpaikkojensa kautta.
Victoria Cummings, Senior Manager SEMI Europelta, käsitteli puolijohdeteollisuuden kasvavaa osaajapulaa. Euroopan sisällä osaajia syntyy epätasaisesti: joissain maissa on ylijäämää, toisissa pulaa. Tilanne on haastava, koska tarve kohdistuu erityisesti kokeneisiin osaajiin, joiden kouluttaminen vie aikaa. Hän korosti, että Eurooppa tarvitsee osaajia myös EU:n ulkopuolelta, lisää koulutusmahdollisuuksia sekä keinoja nykyisen työvoiman osaamisen kehittämiseen ja uudelleenkoulutukseen. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi rakennetaan systemaattista toimintamallia.
Sirpa Salmi, FiCCC:n Skills & Talent -työpaketin vetäjä, esitteli yrityksille tehdyn osaamis- ja rekrytointitarvekyselyn tuloksia. Puolijohdealalle tarvitaan Suomessa 20 000 työntekijää vuoteen 2035 mennessä. Tulosten mukaan sekä paikallinen että valtakunnallinen tuki ovat keskeisiä kansainvälisten osaajien houkuttelussa ja kotoutumisessa. Hän toi esiin myös rahoitusmahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.
Työpajojen keskeiset havainnot ja kehityskohteet
Viiden työpajaryhmän keskusteluissa nousi esiin useita yhteisiä teemoja, jotka liittyvät osaajien houkutteluun, pitovoimaan sekä selkeämpien polkujen ja julkisen tuen kehittämiseen.
Eri kokoisilla yrityksillä on erilaisia tarpeita, mikä herättää kysymyksen siitä, mihin koulutusta tulisi kohdentaa. Osallistujat korostivat, että puolijohdealan koulutuksen tulee olla näkyvämpää, houkuttelevampaa ja helpommin saavutettavaa. Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö nousi keskeiseksi kehityskohteeksi.
Koulutuksen sisältöä tulee myös kehittää vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Harjoittelut ja koulutusyhteistyö auttavat opiskelijoita ymmärtämään alaa paremmin ja tukevat yrityksiä rekrytoinneissa. Monissa yrityksissä nuoremman henkilöstön osaamisessa on puutteita, joten kohdennettu koulutus on tärkeää. Samalla tarvitaan kokeneita osaajia, mutta opettajilla ei aina ole ajantasaista tietoa alasta ja yritysten asiantuntijoilla ei ole aikaa opettaa. Tämä luo rakenteellisen haasteen, joka vaatii yhteisiä ratkaisuja.
Kansainvälinen näkyvyys nousi vahvasti esiin. Suomi tarvitsee vahvempaa maakuvatyötä, kohdennetumpaa kansainvälistä rekrytointia sekä selkeämpää kokonaiskuvaa osaajapalveluista. Myös muuttoprosesseja tulee sujuvoittaa ja kansainvälisten osaajien kotoutumista tukea paremmin.
Yksi ryhmäkeskusteluissa esiin noussut ehdotus oli, että tarvitaan keinoja suorittaa osaajien alustava seulonta jo Suomen ulkopuolella. Tämä helpottaisi suurten hakijamäärien käsittelyä ja parantaisi rekrytointien osuvuutta. Osallistujat korostivat myös pehmeiden taitojen merkitystä teknisen osaamisen rinnalla, erityisesti kansainvälisissä ja nopeasti kehittyvissä työympäristöissä.
Alan kehitys vaatii tasapainoista yhdistelmää kokeneita ja uusia osaajia. Liian suuri painotus senioreihin hidastaa uudistumista ja liian pieni määrä junioreita hidastaa kasvua. Alan tunnettuuden lisääminen ja monipuolisemmat verkostoitumismahdollisuudet tukevat osaajapolun vahvistamista.
Tilaisuuden viimeinen puhuja Hanna Osara, Vice President, People and Culture Beneqilta, kuvasi yrityksen kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista. Hakijoita löytyy hyvin, mutta haasteet alkavat sopimusvaiheessa. Palkkataso Suomessa ei aina ole kansainvälisesti kilpailukykyinen, uramahdollisuudet ovat rajalliset ja koko perheen muuttoon liittyy rakenteellisia haasteita. Suomi toimii usein välietappina EU:n työmarkkinoille eikä pysyvänä kohteena.
Hän korosti, että pelkkä rekrytointi ei riitä alan kasvattamiseen. Koulutuksen tulee olla keskeinen osa pitkän aikavälin osaajastrategiaa. Ratkaisut syntyvät ekosysteemiajattelulla, jossa kaupungit, yritykset, oppilaitokset ja kehitysalustat toimivat yhdessä. Markkina kasvaa, mutta kasvaako Suomi sen mukana.
Kohti yhteistä pitkän aikavälin osaajastrategiaa
International House Tampereen Palvelupäällikkö Nuppu Suvanto päätti tilaisuuden kiittämällä osallistujia arvokkaista näkemyksistä. Hän kertoi, että sekä FiCCC että kansallinen tiimi käyvät työpajojen materiaalit läpi ja kehittävät niiden pohjalta toimenpiteitä, jotka vastaavat alan tarpeita.
Hän muistutti, että yrityksille on jo tarjolla paljon tukea ja palveluita, ja kannusti ottamaan yhteyttä eri toimijoihin lisätiedon saamiseksi. Esimerkkinä hän nosti Experience Tampere -kampanjan, johon yritykset voivat osallistua maksutta. Kampanjassa yritys saa käyttöönsä rekrytointikumppanin, joka etsii aktiivisesti sopivia osaajia. Valitut osaajat perheineen kutsutaan Tampereelle tutustumaan kaupunkiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin asuin- ja työpaikkana.
